Meiwaku

Taiteilin kotiini verkkoyhteydenkin. Hiukan tämä vielä harittaa. Langattomuus ei ole aivan mutkatonta. Jossain vaiheessa tulee kaapeliyhteyskin, siihen saakka bitti kulkee ilman halki.

Ehdin nippa nappa elokuvaankin. V for Vendetta oli kiva. Olin joskus yrittänyt lukea sarjakuvaakin, mutten pitänyt sen piirrosjäljestä. Elokuva oli paikka paikoin arvattava ja ehkä melodramaattinen, mutta oli sillä sielua. Ja vaikka yritänkin elää omassa pienessä maailmassani käsitin sen ajankohtaiseksi ja rohkeaksi.

Elokuvan jälkeen kävin kaverin kanssa kaakaolla. Sielllä viereisessä pöydässä istuneet vanhemmat naiset yrittivät myydä meille terveystyynyjä, mutta uskoivat kun sanoimme elävämme tosi terveellisesti.

Nyt on kuitenkin vähän yksinäinen olo. Uusi koti alkaa näyttää oikealta, mutta se on tyhjä. Viimeksi kun asuin näin suuressa asunnossa en ollut yksinäni. En tullut edes ajatelleeksi, että muutto saisi aikaan näin ikävöivän tunteen. On tämä vähän kurja tapa viettää perjantai-iltaa.