Meiwaku

Vaikka sukelluskamojen raahaaminen toiselle puolelle maailmaa maksoikin kamalasti ja vaati hirveästi työtä, oli kaikki sen arvoista. 伊豆大島 ei ehkä ollut aivan sukeltajan tai surffaajan paratiisi, mutta melkein, ja se sijaitsee puolentoista tunnin lauttamatkan päässä kotikaupungistani.

Olen vuosia halunnut asua lämpimien sukellusvesien vieressä. Nyt näin on. Eikä minun edes tarvinnut ryhtyä surffipummiksi. :) Uusia kavereitakin löytyi.

Parin tunnin päästä täytyisi olla töissä. Hups. Mutta uiminen ja sukeltaminen on varmasti terveellisempää kuin baarissa istuminen.

Tunnisteet: 営み, 宴会

Oli työpaikan カラオケ -ilta. Pakenin laulettuani yhden kappaleen. Siihenkin Laila joutui pakottamaan minut. En kuulostanut hyvältä. Olin riittävän musikaalinen tajutakseni sen. Silti ihmiset hurrasivat. Lähdettyäni muut työkaverit jäivät vielä ääntelemään.

Miten ihmiset kestävät kuunnella laulutaidottomien hirvittävää määkymistä? Jotta musiikki olisi kaunista, siinä pitää olla mukana taitoa. Useimmilla ihmisillä ei ole riittävästi rytmitajua, sävelkorvaa tai ääntä laulamiseen. Emme me iloksemme katso myöskään piirustustaidottomien ihmisten tekemiä kuvia. Aivan hölmö idea koko カラオケ. :(

Nyt saavat kyllä tympeät sosiaaliset ajanvietteet hetkeksi riittää. Kun työt huomenna loppuvat, otan lautan 伊豆 saarille ja käytän viikonlopun vedessä.

Tunnisteet: 営み

... mutta silti, jos minä saisin päättää minne työpäivän jälkeen mentäisiin viettämään iltaa, veisin kaikki surffaamaan Tokionlahdelle. Baarissa istuminen ikävystyttää nopeasti.

パチンコ on tylsä peli.

Tunnisteet: 営み

Minut on sullottu pukuun ja solmioon. Pukukoodi töissä on jotain aivan uutta. Musta ja valkoinen ovat tylsiä värejä. Sentään sain pitää pitkät hiukseni, ja solmioni on neonsininen. :)

Metrossa on älyttömän kuuma matkustaa puvussa. Jotenkin täkäläiset サラリイマん sietävät lämpöä minua paremmin. Tavallisesti olen aina palellut herkästi, kuumuus on uusi kokemus. Melkein kuuden kilometrin työmatkaa 新宿 へ ei viitsisi aina pyöräilläkään.

Työpäivät ovat venyneet todella pitkiksi. Uudet työkaverit ovat aika mainioita.

Tunnisteet: 営み

Pitkästä aikaa kokeilen yhteisasumista. Olosuhteet pakottavat: Japani on ahdas maa, enkä tahdo asua kaukana lähiössä. Ikioma asunto on yhä haussa, mutta siihen saakka jaan 28 neliötä kahden ihmisen ja Sony Aibon kanssa.

Nolan ja Ernst ovat 外人 kuten minäkin. He jakavat innostukseni elektroniikkaan ja animeen. Asuntomme on pikkuruinen sermeillä jaettu kolonen aivan 秋葉原 elektroniikkamaailman vieressä, ja sieltä pääsee metrolla parissakymmenessä minuutissa työpaikalleni. Olemme kaikki erilaisissa päivärytmeissä, mikä helpottaa tilanpuutetta kotona - melkeinpä koko ajan yksi valvoo, yksi nukkuu ja yksi on töissä.

Minä en tosin saa juurikaan nukuttua. Olen liian innoissani kaikesta. Jetlagillakin saattaa olla osuutta asiaan.

Tunnisteet: 営み, 日本

Asuntoni on nyt tyhjennetty. Johan siellä ehdin asua ainakin puolitoista vuotta. Tavarani on enimmäkseen viety vanhempieni luo Nousiaisiin säilytettäväksi. Käyttöelektroniikkani on hajautettu uusiin koteihin. Ei sitä kannattanut säästellä, kun palaan Japanista se on kaikki kuitenkin vanhentunutta. :)

Töissä sijainen on koulutettu. Ei hän minun veroiseni ole, mutta hänen on nyt kelvattava. Lupasin tarvittaessa olla konsultoivana apuna ircissä ja puhelimessa. Ja onhan meillä etäkäyttömahdollisuudet (tosin ne soveltuvat minun työhöni surkeasti).

Avaimet on annettu pois, mukaan tuleva omaisuus sullottu kahteen matkalaukkuun. Kaverit on hyvästelty. Jättiläisrobotit ja ninjat odottavat.

Tunnisteet: コンピュタ, 営み, 日本