sunnuntai, tammikuuta 28, 2007

 

Persialaisen jumalan kirous

Perjantai-iltana sain niskaani muinaisen persialaisen jumalan kirouksen. Aivan uudenlainen kokemus minulle.

Lauantaina lähdin Tampereelle lumiveistoskilpailuun. Samaan aikaan kirottuna oleminen ja lumen veistely vaati tarkkaavaisuutta. Kuitenkin minun, Mirjan, Lissun ja Taijan joukkue voitti sielukkaimman työn palkinnon Gundam-mechalla jonka sylissä oli kissanpentu. Palkkioksi saimme mangaa.

Koko ilta kului Tampereella voitonjuhlissa. Kirouskin poistui.

Tunnisteet: ,


keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007

 

Kätevä ja hyödyllinen

Kävi ilmi, että osaan korjata kameran. En ollut koskaan yrittänyt moista. Eikä se ollut edes piippaava ja surraava digikamera. Palkkioksi sain siideriä, halauksia ja suukkoja.

Säätiedotus lupaa lunta. Kai siihen on helpompi uskoa kuin keijuihin.

Tunnisteet: ,


sunnuntai, marraskuuta 26, 2006

 

Professorin perintö

Joskus ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Minulla ei ole koskaan ollut näin omituista viikonloppua. Enkä tahtoisi mitään tällaista enää koskaan kokea.

Melkein tyhjästä ilmestyi minua ja kavereitani tapaamaan uskomaton tyyppi. Oli kuin olisin törmännyt Einsteiniin. Tämä heppu oli tyrmäävän älykäs bioinsinööri, kirurgi, neuraaliverkkosuunnittelija ja yleensäkin ilmeisen nerokas keksijä. Hän oli myös vastuuntuntoinen ihminen joka ei tahtonut että hänen luomuksillaan tehdään pahaa. Hänellä oli melkein supervoimiakin. Hän oli varmasti makein ihminen jonka olen koskaan tavannut. Minäkin tahtoisin isona tuollaiseksi.

Hän osasi vastata todella moneen minua ja muita askarruttaneeseen ongelmaan. Teknillis-tieteellisiä pulmia on tässä vuodessa riittänyt, monet niistä jopa ikävän käytännönläheisiä. Ne ovat olleet niin esoteerisia, ettei kukaan tuntunut osanneen vastata niihin, paitsi nyt.

Kun me tapasimme hänet, hänellä oli alle 12 tuntia elinaikaa.

Meille kerrottiin tapaamisen jälkeen, että hän eläisi vielä aamuun saakka. Miten epäreilu maailma voi oikein olla?

Äärettömän epäreilu. Hän menehtyi jo puolenyön jälkeen.

Tunnisteet: , ,


lauantaina, marraskuuta 11, 2006

 

Selittämisen vaikeus

Harvat ihmiset ymmärtävät minua. Yritin selittää joitakin asioita Hilkalle. Hän oli ällistynyt enkä tiedä uskoiko hän minua. Olisi ehkä pitänyt jättää selittämättä.

Töissä on niin kiireistä, etten ehtisi edes ajatella mitään muuta. Vapaa-aikani olen huolestunut ja peloissani.

Jotain on tehtävä.

Tunnisteet:


maanantaina, lokakuuta 30, 2006

 

Folio puolustaa

Vaikken lähtenytkään mökille lanittamaan tai istumaan humanistien kanssa iltaa, ei Halloween ollut tylsä. Erikoisia sattumuksia ja pelottavia kokemuksia riitti. Toisaalta laitteilleni viikonloppu oli hirveä. Tein niille pahaa, ensin vahingossa, sitten puolitahallisesti ja lopuksi harkitsemattomasti ja tyhmästi. Harmittaa ja hävettää. Ja pelottaa, koska yksi laitteeni varmasti kostaa itsensä ja muiden puolesta.

Kellarissa oli hirviö, mutta siitä ei saanut ottaa valokuvia. Toisaalta tutkin Jaanan kanssa myyttiä, jonka mukaan foliokääre suojaa ei-toivotuilta signaaleilta. Myytti todettiin paikkansapitäväksi. Kännykkä ei vastannut.

Tunnisteet: , ,


lauantaina, lokakuuta 28, 2006

 

Huolestuttavia unia

"Karkki tai kepponen!"

Kaivelin taskujani. Ei karkkia.

"Ei se mitään. Me tehdään oikein mielellämme kepposia!"

Halloween tulee.

Tunnisteet:


This page is powered by Blogger. Isn't yours?